Olimme perheen kanssa reilun viikon syyslomalla ja tietokoneella notkuminen oli vähäistä. Lomalta paluun jälkeenkään en ole saanut kirjattua lukukokemuksia muistiin, joten nyt on useampi luettu kirja odottamassa vuoroaan.
Monien muiden tavoin olen tutustunut Sookie Stackhouseen ensin tv-sarja True bloodin kautta. Ihastuin sarjaan kovasti. Kirjoja aloin lukea suomennosten myötä. (Olen liian laiska lukeakseni englanniksi.) Aluksi vertailin lukemaani näkemääni sarjaan. Minua häiritsivät suunnattomasti erot kirjojen ja tv-sarjan henkilöhahmojen ja tapahtumien välillä. Kirjatkin olivat kuitenkin ihan vetävästi kirjoitettuja ja jatkoin lukemista. Vähitellen opin erottamaan kirjat ja sarjat toisistaan ja ajattelemman niitä erillisinä.
Tapahtumat sijoittuvat maailmaan, jossa vampyyrit ovat tulleet ihmisten tietoisuuteen japanilaisten keksittyä keinoveren. Päähenkilö Sookie on tarjoilija, jolla on telepaattisia kykyjä. Sarjan ensimmäisessä osassa Sookie tutustui vampyyrien maailmaan ja ajautui auttamaan heitä telepaatinkyvyillään. Sookie joutuu huomaamaan myös etteivät vampyyrit ole ainoita yliluonnollisia olentoja, jotka ovatkin olemassa. Verta sakeampaa on sarjan neljäs osa ja tapahtumat jatkuvat suoraan edellisen osan lopusta. Tapahtumia totisesti riittää. Joku ammuskelee seudun muodonmuuttajia ja Sookien veli on epäilyksenalaisena. Sookie sekaantuu myös ihmissusien laumanjohtajan valintaan. Samanaikaisesti seurataan myös Sookien henkilökohtaisen elämän kehitystä. Veriset tapahtumat selviävät lopuksi ja Sookie suuntaa uusiin seikkailuihin seuraavaan kirjaan.
En oikein osaa sanoa mitä mieltä kirjasta olen. Toisaalta Verta sakeampaa on silkkaa itseään toistavaa höttöä, toisaalta juoni kyllä vetää. Tulen todennäköisesti lukemaan sarjaa jatkossakin, mutta ei tämä kyllä suosikkeihi lukeudu.
Tein muuten mielenkiintoisen huomion. Nämä neljä lukemaani kirjaa sijoittuvat ajallisesti reilusti alle vuoden mittaiselle ajanjaksolle. Melkoista haipakkaa on Sookien elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti