Espanjalainen kirjallisuus on minulle vierasta. Don Quijoten lisäksi ei mieleeni tullut aluksi muuta, mutta muistin sitten lukeneeni ainakin Manuel Vázquez Montalbánin Pepe Carvalho-dekkareita. Dekkaririntamalla pysytään espanjalaisuuteen tutustuessa.
Antonio Hillin Kuolleiden lelujen kesässä liikutaan Barcelonassa. Argentiinalaissyntyinen komisario Héctor Saldago on ollut pakkolomalla pahoinpideltyään ihmiskauppaan sotkeutuneen noitatohtorin. Tutkimukset tapauksen johdosta ovat vielä käynnissä, joten Saldagon pomo työntää tälle pienen rutiinijutun. Rikkaan perheen poika oli pudonnut ikkunasta kotibileiden jälkeen. Tapaus oli jo luokiteltu onnettomuudeksi. Pojan äiti halusi kuitenkin vielä tarkempia tutkimuksia. Perhe tunsi poliisipäällikön ja tämä suostui tutkimukseen. Saldago alkaa selvitellä muutaman alaisensa kanssa pojan kuolemaa. Vähitellen pojan ystävien kertomuksista paljastuu pieniä ristiriitaisuuksia ja Saldago alkaa epäillä tapauksen olleen jotain muuta kuin onnettomuus. Samaan aikaan pahoinpidellyksi joutunut noitatohtori katoaa ja Saldago löytää outoja itseään ja perhettään uhkaavia viestejä. Avain kuolleen pojan tapahtumiin näyttäisi löytyvän kaukaa menneisyydestä, mutta oman osansa tapahtumiin tuovat kosto, huumekauppa, katolinen kirkko, ihmiskauppa, pedofilia, rahan himo ja rikkaiden etuoikeutettu asema.
Pidin tästä kirjasta. Ensiksi juoni oli mainio, kiero, yllätyksellinen, mutta silti mahdollinen. Olin muutamaan otteeseen varma tapahtumien kulusta, mutta hyvin kirjailija onnistui pyörittämään lukijaa. Pidin myös Hillin ihmiskuvauksesta Tapahtumiin sekaantuneet ihmiset olivat todellisen tuntuisia. Héctor Saldago päähenkilönä oli sopivan ristiriitainen ja omaa kiinnostavan taustan. Saldagon alaiset nuori naispoliisi Leire Castro ja ylikonstaapeli Martina Andreu olivat eläviä hahmoja. Luen mielelläni dekkareissa rikosta tutkivien henkilöiden yksityiselämästäkin. Usein sen osuus on kuitenkin liian suuri. Kuolleiden lelujen kesässä sitä oli juuri sopivasti. Se maustoi ja hivenen kevensi synkkää rikosjuonta. Rikostutkijoiden yksityiselämästä jäi useita langanpäitä solmimatta mikä herättää halun lukea myös hahmojen myöhemmistä vaiheista.
Kuolleiden lelujen kesä on Antonio Hillin esikoiskirja. Tämän ollessa näin myönteinen lukukokemus, jään innolla odottamaan mahdollista jatkoa.
Kuolleiden lelujen kesä osallistuu Ikkunat auki Eurooppaan -haasteeseen osioon Espanja.
Hipshei, paiskoin sinua haasteella blogissani :)
VastaaPoista