perjantai 10. elokuuta 2012

Nora Roberts: Avaimet onneen


Avaimet onneen on tuttua ja ennalta arvattavaa Nora Robertsia. Jälleen kerran kyseessä on trilogian avaus. Tällä kertaa tapahtumat keskittyvät pieneen Boonsboron kaupunkiin.Arkkitehti Beckett Montgomery on äitinsä ja veljiensä kanssa kunnostamassa vanhaa majataloa. Clare Brewster on jäänyt leskeksi miehensä kaaduttua Irakissa. Hän on palannut kotiseudulleen kolmen pienen poikansa kanssa ja avannut menestyvän kirjakaupan. Beckett on ollut ihastunut Clareen kouluajoista asti. Clare kuitenkin on keskittynyt selviytymään elämästä yksinhuoltajana. Beckettin seurassa Clare tuntee naisellisuutensa heräävän jälleen. Kahden kiireisen ja työtätekevän ihmisen on vaikea löytää yhteistä aikaa. Claren pienet pojat tuovat oman humoristisen mausteensa suhteen rakentumiseen. Ja joku muukin on ihastunut Clareen...

Kirjaan mahtuu siis rutkasti romantiikkaa, huumoria, ripaus kummitustarinaa ja vaarallisia tilanteita. Tällä kertaa tarinan imu ei tehonnut minuun heti, mutta jossain vaiheessa lukeminen alkoi vetää. Muutama päivä kirjan lukemisen jälkeen huomaan ettei siitä jäänyt mitään pysyviä muistijälkiä.

Joskus mietin, että miksi minä oikein luen näitä hömppäkirjoja. Ne ovat helppo ja nopea tapa nollata ajatukset. Ne myös vaativat oikean mielentilan. Aina ei jaksa olla kiinostunut ihmissuhteista. Hömppäkirjoillakin on eroja. Kaikki eivät ole yhtä hyviä. Olen vuosien ja kirjojen myötä oppinut tunnistamaan joitakin asioita ja tilanteita, jotka tekevät kirjasta minulle kiinnostavan. Tämän genren kirjoissa on oikeastaan selvää mitä tulee tapahtumaan. Kiinnostavaa onkin se, miten se tapahtuu.

Nora Roberts on osoittautunut pääsääntöisesti vetäväksi kirjailijaksi. Odotan jatkoa tälle kirjalle. Minulla on arveluni jatko-osien suhteen ja onkin hauska nähdä arvaanko toisten osien pariskunnat etukäteen.

2 kommenttia:

  1. Minusta alkupään Robertsit ovat vielä hyviä, mutta nämä uudet ovat menettäneet loistonsa. Minulla on herännyt tunne, että Roberts kirjoittaa jo dollarin kuvat silmissään. :o

    VastaaPoista
  2. Kieltämättä näissä sarjoissa varsinkin on välillä hieman tehtailun tuntua. Silti niitä vain tulee joskus luettua.

    VastaaPoista