tiistai 7. elokuuta 2012

Hilja Valtonen: Omakehu


Yritän olla hankkimatta kovin paljon uusia kirjoja omaksi lähinnä tilanpuutteen vuoksi. Olin siskoni luona käymässä toisella paikkakunnalla, Jouduin hänen kanssaan kirjastoon, missä oli juuri alkanut suuri vuosittainen poistomyynti. En voinut vastustaa kiusausta ja mukaani päätyi pino kirjoja.

Hilja Valtosen muistelmateos Omakehu on eräs kirja tästä pinosta. Kirjailijan kaksi tyttärentytärtä kärttävät mummiaan kertomaan heille menneistä ajoista. Ja mummi kertoo lapsuudestaan koulunkäynnistään ja opinnoistaan. Kansakoulunopettajaseminaarissa Hilja tapasi tulevan miehensä ja edessä oli yhteinen elämä saman koulun opettajina. Saamme kuulla tarinoita koulumaailmasta, sotavuosilta ja naisena olosta kunnallispolitiikan parista. Valtonen kertoo myös ensimmäisen kirjansa kirjoittamisesta keuhkotautitoipilaana aviomiehen viilettäessä omissa menoissaan.

Olen lukenut useita Hilja Valtosen romaaneja ja ihastellut niiden kipakoita sankarittaria. Omakehun luettuani arvelen sankarittarien saaneen aimo annoksen sisältöä kirjoittajansa persoonasta. Päälisin puolin kirja on melko harmitonta vanhan mummin muistelmaa, mutta naisen asema ja arvostus tuntuu vahvana pinnan alla. Kiinnostava kirja, joka jäi paikoin kummittelemaan ajatuksiini.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti